Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminta on yksittäisen ihmisen tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta ja jota tehdään ilman pakkoa tai velvollisuutta perhettä tai sukua kohtaan. Vapaaehtoistoiminta on osallistumista vuorovaikutukseen perustuvan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan, joka tähtää henkisen ahdingon lievittämiseen tai elinoloihin liittyvä puutteen korjaamiseen.

Vapaaehtoistoimintaa ei tehdä taloudellisena yritystoimintana, palkkatyönä eikä erityisenä harjoitteluna, vaan tehtävään valmennusta saaneen auttajan motiivi pohjautuu ajatukseen, että hän voi olla avuksi ja oppii jotakin tärkeää. Myös tällaiseen toimintaan liittyvät tukitehtävät kuuluvat vapaaehtoistyön piiriin.  

Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää, palkatonta toimintaa, jota tehdään omia arvoja vastaavan yhteisön hyväksi. Se on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. Vapaaehtoistoiminta tarkoittaa kaikkea toimintaa, joka voi olla virallista, vapaamuotoista tai epävirallista ja jota toteutetaan henkilön omasta vapaasta tahdosta ja harkinnasta ja oman motivaation perusteella.

Mitä vapaaehtoistoiminta on?

Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan ihmisten auttamista ja tukemista eri elämäntilanteissa. Vapaaehtoistyöntekijänä voi toimia kuka tahansa ihminen, joka haluaa antaa osaamistaan ja aikaansa yhteiseen hyvään. Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta, johon tavallisen ihmisen taidot riittävät. Vapaaehtoistoiminta keskittyy moneen eri työhön ja siinä korostuu ihmisen vastuu itsestään ja toisista ihmisistä. Toiminnan tavoite on yleishyödyllistä ja hyödyttää jota kuta muuta kuin vapaaehtoista itseään, vaikka toiminnasta katsotaankin olevan hyötyä aina myös siihen osallistuvalle.

Vapaaehtoistoimintaa voidaan tehdä monilla eri aloilla ja monissa eri paikoissa. Vapaaehtoisuudelle on ominaista se, että kukaan ei pakota siihen ja työtä tehdään omasta auttamisen ja tekemisen ilosta.  Vapaaehtoistoiminta voi olla kertaluonteista, kestoltaan lyhyitä tai pidempää sitoutumista vaativaa. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva tapa osallistua ja vaikuttaa. Vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuutta ei voida mitata työntuntien tai siihen osallistuneiden henkilöiden lukumäärällä, vaan sen merkitys on ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa, jolloin mittaaminen voi tapahtua vain pitkäaikaisena ja syvällisenä prosessien seurantana.

Vapaaehtoistoiminnassa kohtaavat ihmisten perinteiset yhteistoiminnan tavat ja kaipuu, antamisen ja auttamisen arvot sekä osallisuus yhteiseen. Vapaaehtoistoiminta ilmentää aktiivista kansalaisuutta, sillä vapaaehtoistyöntekijänä ihminen suuntaa toimintaa pois itsestään ja kotipiiristä, jolloin hän tulee osaksi vallitsevaa ympäristöä. Vapaaehtoistoiminnalla pyritään usein lisäämään ihmisten osallisuutta, mikä on syrjäytymisen vastavoima. Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen on osallinen, kun hänellä on riittävästi asioista tietoa, jolloin hän pystyy vaikuttamaan asioihin ja niiden kulkuun ja tuntee olevansa osa yhteisöä tai ryhmää.

Toiminta on suunnitelmallista toimintaa ammattiavun ja maallikkoavun välimaastossa ja sen vastakohtana on valtion ja muiden julkisten viranomaisten toiminta. Vapaaehtoistoiminta liitetään usein käsitteeseen kolmas sektori, jota käytetään kuvaamaan yhdistysten ja järjestön toimintaa. Vapaaehtoistoiminta pyrkii toimimaan hyvinvointiratkaisujen kehittäjänä ja ratkaisijana sekä tukemaan julkisen sektorin palveluja.

MITÄ VAPAAEHTOISTOIMINTA ON?

  • Ihmisten auttamista ja tukemista eri elämäntilanteissa.
  • Ihmisten välistä vuorovaikutusta, johon tavallisen ihmisen taidot riittävät.
  • Toiminnan tavoitteena on usein fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen.
  • Vapaaehtoistoiminta voi olla kertaluonteista, kestoltaan lyhyitä tai pidempää sitoutumista vaativaa.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS

  • Vapaaehtoistoiminta on pyrkinyt aina vastaamaan yhteiskunnassa kulloinkin vallalla oleviin tarpeisiin ja epäkohtiin.
  • Vapaaehtoistoimina vaikuttaa siellä, missä julkisen puolen palvelut eivät riitä tai ovat vähäiset.
  • Vapaaehtoistyötä on tehty ja tehdään siksi, koska siitä on saatu itselle iloa ja hyötyä.
  • Vapaaehtoistoiminta lisää ja parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, luottamusta ja erilaisten verkostojen rakentumista.
  • Monialainen yhteistyö mahdollistaa yhä parempia toimintamuotoja.